Taipumaton
Huojui mänty solakalla varrella,
havuinen hattu koristeena.
Ajatteli puu korea,
minähän en taivu.
Seison ryhdikkäänä ja suorana.
Tulisi sitten minkälainen tuuli tahansa.
Tuli tuuli,
myrskyn nosti havujen ympärille.
Riepoitteli puuta poloista.
Katkaisten solakan varren.
Rojahti hattu sammalien sekaan,
jäi torso tikku yksin seisomaan.
Ajan myöten lahoten.
Olisi kannattanut joustaa edes hieman.
Nähnyt huomisen olisi,
havuinen unelma.
R.S
21.12.2010
Huojui mänty solakalla varrella,
havuinen hattu koristeena.
Ajatteli puu korea,
minähän en taivu.
Seison ryhdikkäänä ja suorana.
Tulisi sitten minkälainen tuuli tahansa.
Tuli tuuli,
myrskyn nosti havujen ympärille.
Riepoitteli puuta poloista.
Katkaisten solakan varren.
Rojahti hattu sammalien sekaan,
jäi torso tikku yksin seisomaan.
Ajan myöten lahoten.
Olisi kannattanut joustaa edes hieman.
Nähnyt huomisen olisi,
havuinen unelma.
R.S
21.12.2010
3 kommenttia:
ain sen sanoman heti selville tuossa ku aloin lukemaa. Aivan upea. ♥
kuten me kaikki.
Kiitos molemmille.
Ajatus kävi mielessä, olisiko runous kauneutta. Voiko karski äijä ruveta hempeilemään, siinä saattaa olla vihje mitä on tulossa ensivuonna, tällä rintamalla.
Kaunista joulua molemmille.
Lähetä kommentti