Vaurio saumassa

Vaurio saumassa


Ratkennut sauma,
vuoti sielun vapauteen.


Raimo.Sa
30.11.2020

Tuulen halkaisija

Tuulen halkaisija


Perkele kun punoittaa,
viima osui nenään.


Raimo.Sa
27.11.2020

Viileä syksy

Viileä syksy


Tuuleton päivä,
kirkas taivas.

Elämänlanka värisee heikosti,
niityn reunalla.

Harmaa maa hytisee paljaana.

Puut kalpeana sojottaa,
kohti avaruuden tähtiä.

Hiljaisuus huutaa.

On syksy.


Raimo.Sa
26.11.2020

Pehmentyä

Pehmentyä


Lihasi pehmenee ajassa,
Liukumäki kohti kaninkoloa alkanut.


Raimo.Sa
25.11.2020

Jo on aika

Jo on aika


Niitty viileänä huutaa.

Missä hitto on lumeni mun.

Viima kylmä hivelee,
maan pintaa.

Peittoa valkoista,
heinä haluaa päällensä.

Nyt eikä ensivuonna.


Raimo.Sa
24.11.2020

Kumpi voittaa

Kumpi voittaa


Elämä painii varjojen kanssa kilpaa.


Raimo.Sa
23.11.2020

Hento harso

Hento harso


Eteen vedetty verho,
oli esteenä katseelle.

Silmäni halusi tuijottaa,
luonnon kauneutta.

Hento valkoinen harso,
peitti vihreyden  ikkunan takana.

Heikko himmeä valo taivaalta,
heijasteli avaruuden kimallusta.

Illan hämäryys taittui pimeyteen.

Kuu on ystävämme,
halaamme viileää sädettä.


Raimo.Sa
20.11.2020

Elämä kompuroi

Elämä kompuroi


Unelmat kaatoi haaveet nurin.

Todellisuus löi poskelle,
punainen jälki.

Tietoisuus sitoi kengänauhat ristiin,
pakoon en päässyt.

Kompastunut elämä.

Kaatui kosteaan maahan,
märkä takki ylläni.


Raimo.Sa
20.11.2020

Kaatunut onnellisuus

Kaatunut onnellisuus


Onnellisuus kompastui tulevaisuuden esteisiin.


Raimo.Sa
19.11.2020

Epävakauden aika

Epävakauden aika


Maljassa lainehtiva elämä.

Saavutettu ranta,
kaisla kasvaa vinoon.

Ilo haihtui pois,
totuus iski kasvoille.

Liukas keraaminen reuna,
luistaa ote.

Menetetty hallinta.

Keikkuu tulevaisuus,
ehkä myöskin historia.


Raimo.Sa
18.11.2020

Maa nimeltä suomi

Maa nimeltä suomi


Uhkakuva,
synkkä kansa olisi joskus onnellinen elämäänsä.


Raimo.Sa
17.11.2020

Totuuden kaiku

Totuuden kaiku


Elämä on keinotodellisuutta.

Ainoa aito asia löytyy,
vartalon sisältä.

Pinnalla suojakuori,
iho pehmeä.

Korvat lepattaa kierossa,
jotka eivät kuunnelleet valheita.

Totuus oli piilossa,
sanojen välissä.


Raimo.Sa
16.11.2020

Suuri maa

Suuri maa


Sivistys ei noussut samassa suhteessa,
kuin väkimäärä maassa.


Raimo.Sa
13.11.2020

Ihmiskunnan tulevaisuus

Ihmiskunnan tulevaisuus


Teot on tekoja,
unelmilla ei ole mitään osaa tässä saagassa.


Raimo.Sa
12.11.2020

Näkymätön kuolema

Näkymätön kuolema


Kuka jää huomiseen,
sen päättää kansainvälinen virus.


Raimo.Sa
11.11.2020

Huomio

Huomio


Katso tarkkaan,
maailma käänsi meille selkänsä.


Raimo.Sa
10.11.2020

Painoarvo

Painoarvo


Hiljaisuus nujersi tietämättömyyden muurin,
viisaus painoi enemmän ja avasi tien unelmiin.


Raimo.Sa
09.11.2020

Kylmä kivi

Kylmä kivi


Huutajan näköinen kaiku,
kierteinen heikko ääni.

Koliseva kuiskaus,
ontossa sielussa.

Kylmä kivi halaa maata.

Yhdessä kaluttujen koivujen kanssa,
rapiseva lehtikasa jalan alla.

Hämärä tuulahdus tulevaa aikaa,
pimeys kääntyy voimavaraksi.

Alla kuutamon heijastuneen,
väreilevä polku järven yli.

Vastarannalle vieden lipuvan veneen,
ilman airoja.

Mystisyys imaisi toiseen todellisuuteen,
pimeydessä hapuilevan kulkijan.


Raimo.Sa
06.11.2020

Meren takana totuus

Meren takana totuus


Kadotettu sana,
epärehellisyys ja totuus.

Ilmojen tielle tuulen armoille,
lausuttu lause.

Valheiden pesässä,
kielen ja kitalaen välisessä ilmatilassa.

Kierteinen pyörre pomppi,
taivutti sanoja valheen muotoon.

Tässä ajassa,
totuudella ei ole mitään myyntiarvoa.

Epärehellisyys kantaa elämässä,
tuo myöskin rikkaudet pöytään.

Jatkamme samaa,
mihin olemme jo tottuneet.

Vaalit tulossa ja menossa.

Oikeudessa tavataan.


Raimo.Sa
05.11.2020

Kohtauspiste

Kohtauspiste


Onni ja onnellisuus ei kohdannut samassa elämässä.


Raimo.Sa
04.11.2020

Voima ja rätinä

Voima ja rätinä


Ajatus haudutetun kypsyyden rajamailla.

Viileä reuna astiassa,
korkea lämpöpiste keskellä.

Mielen pitopaikka,
pään sisässä.

Salainen maailma,
avara ja mystinen.

Pilvet ohittivat sen korkealta,
yli meni vaikka olivat tummia.

Salamoilla kuorrutettuja,
osa osui maahan.

Mutta en seisonut siinä kohtaa,
katsoin vain.

Kun voima puhui taivaan kieltä,
maa ja taivas keskustelivat kiivaasti.

Kumpikohan voitti sen.

Arvoitus.


Raimo.Sa
03.11.2020

Ammattilainen

Ammattilainen


Tekemällä virheitä, oppii paremmaksi.


Raimo.Sa
02.11.2020

Riipaiseva hetki

Riipaiseva hetki


Takautuma iski tietoisuuden aalloille,
olen joskus ollut onnellinen.


Raimo.Sa
01.11.2020