Elämän halu
Niin minä kuljin,
tietämättä kohtaloni suuntaa.
Edessä kivikasa,
kova ja korkea,
esteeksi matkallani kohti elämää.
Varjoisten kujien, suljettujen ovien jälkeen.
Kiiruhdin valoon.
Kokemaan elämää täynnä odottavaa aamua.
Hyväili valo kasvojani,
ladaten voimaa auringosta.
Näytin tänään rohkealta,
tieni päässä.
R.S
21.04.2017
Niin minä kuljin,
tietämättä kohtaloni suuntaa.
Edessä kivikasa,
kova ja korkea,
esteeksi matkallani kohti elämää.
Varjoisten kujien, suljettujen ovien jälkeen.
Kiiruhdin valoon.
Kokemaan elämää täynnä odottavaa aamua.
Hyväili valo kasvojani,
ladaten voimaa auringosta.
Näytin tänään rohkealta,
tieni päässä.
R.S
21.04.2017
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti