Valoa taivaanrannassa

Valoa taivaanrannassa

Unelmien uni,
harsoinen kuvajainen.

Himmeässä silmässä,
raskas luomi painuneena lepoon.

Vain toinen puoli ajattelee hetkittäin,
historian päivää.

Se eilinen välkkyy muistisoluissa.

Viipyilee vielä hetken,
katoaa unohduksen maahan.

Niin on ehkä hyväkin,
ettei kaikkea muista.

Raja-aita on matala,
piikit langassa tylsät.

Liha säilyy ehjänä.

Vaikka läpi juoksee,
kirkkauden aamuun.


Raimo.Sa
05.11.2018