Tyhjä lompakko
Korjausvelka on suuri.
Nousee se kohisten kohti pilviä.
Nyrjähtäneet sielut,
pimeydessä itkee suruaan.
Sininen kyynel,
tippuu sammaleelle.
Käsi hamuaa oven kahvaa,
puristaa lujaa tuskissaan.
Pois täältä.
Kuka maksaa laskun.
Lompakkoni on tyhjä.
Vielä pitkään laiha elämä,
luut jo näkyy vaatteiden läpi.
Raimo.Sa
28.05.2021
Runoja ja taidetta tekevä immeinen. Tekniikka on toinen luontoni. Runoudessa tällä hetkellä hyvin viihtyvä mies. Kuka minä olen ota selvää. Hetken kuvantaminen sanojen voimalla, niin että silmiesi taakse muodostuu pysyvä kuva. Viestejä on mukava lukea. Elämä on hetkittäistä nautintoa. Tämä aika, tuntuu kuin sanoista ei tulisi loppua ollenkaan, runous lainehtii. Valo antaa elämän. Pilvet varjostaa sielua.
2021/05/28
Tyhjä lompakko
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti