Irti arjesta
Elämän stabiliteetti,
kalteva pinta.
Pallo pysyy keskellä.
Vetelä polvi,
horjuen arkipäivää viettäen.
Suoraviivainen reitti,
koti siitä työhön.
Oli hämärä tai kirkas hetki,
aina vain sama polku.
Hyppään ojaan,
kastelen jalat.
Virkistystä päivään.
Herkkä hetki,
tunsin jotain uutta.
Raimo.Sa
19.10.2021
Runoja ja taidetta tekevä immeinen. Tekniikka on toinen luontoni. Runoudessa tällä hetkellä hyvin viihtyvä mies. Kuka minä olen ota selvää. Hetken kuvantaminen sanojen voimalla, niin että silmiesi taakse muodostuu pysyvä kuva. Viestejä on mukava lukea. Elämä on hetkittäistä nautintoa. Tämä aika, tuntuu kuin sanoista ei tulisi loppua ollenkaan, runous lainehtii. Valo antaa elämän. Pilvet varjostaa sielua.
Translate
2021/10/19
Irti arjesta
Tunnisteet:
Arkirealismia,
Elämä itse,
Kosteus,
Runo,
Tunteet,
Tämä aika,
Voimaa sielussa
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti