Nuori ja villi
Kadotettu aika,
juoksi pakoon minuutta.
Elämä söi ison palan siitä.
Oli piilossa eikä näyttäytynyt,
Nurkan takana varjossa.
Raukka pirulainen pakenee.
Arjen todellisuus,
näkyi totuutena peilissä.
Vääristynyt heijastuma,
ehkä kulma oli väärä.
Harmaa olemus katsoi vastaan,
nuoria silmiä.
Totuutta vai unelmaa.
Aika ei koskaan pysähtynyt,
eikä se armoa antanut.
Rapistunut todellisuus on totta.
Mutta mieli on,
vielä nuori ja villi.
Raimo.Sa
25.10.2022
Runoja ja taidetta tekevä immeinen. Tekniikka on toinen luontoni. Runoudessa tällä hetkellä hyvin viihtyvä mies. Kuka minä olen ota selvää. Hetken kuvantaminen sanojen voimalla, niin että silmiesi taakse muodostuu pysyvä kuva. Viestejä on mukava lukea. Elämä on hetkittäistä nautintoa. Tämä aika, tuntuu kuin sanoista ei tulisi loppua ollenkaan, runous lainehtii. Valo antaa elämän. Pilvet varjostaa sielua.
2022/10/25
Nuori ja villi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti