Mystinen yö
Särmikäs pinta,
karheuden raapima,
kimallus pimeydessä.
Pienet pisteet,
hohtaa kohtalon valoa.
Huuto yössä,
luonto siellä kutsuu meitä.
Huhuilee.
Siitä nautimme,
kun olemme,
syvältä sielusta luontokansaa.
Se meidän geeneissä,
villitsee päivittäin.
Olemme yhtä tuulen kanssa.
Ankkuroimme itsemme,
petäjän runkoon kiinni.
Halaamme häntä.
Pilvet ovat peittonamme,
aurinko antaa voimaa,
puhdas ilma puhdistaa meidät.
Sykimme samaan tahtiin,
kuin pallo jalkojemme alla.
Elämän rytmi on värähtely.
Raimo.Sa
16.03.2023
Runoja ja taidetta tekevä immeinen. Tekniikka on toinen luontoni. Runoudessa tällä hetkellä hyvin viihtyvä mies. Kuka minä olen ota selvää. Hetken kuvantaminen sanojen voimalla, niin että silmiesi taakse muodostuu pysyvä kuva. Viestejä on mukava lukea. Elämä on hetkittäistä nautintoa. Tämä aika, tuntuu kuin sanoista ei tulisi loppua ollenkaan, runous lainehtii. Valo antaa elämän. Pilvet varjostaa sielua.
2023/03/16
Mystinen yö
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti