Aavistuksia
Missä kuljemme,
aika on arvaamaton.
Nyrjähtänyt hetki.
Ilta päättyy,
punertavaan hämärään.
Huominen alkaa,
yllätysten sumalla.
Parempi olla tietämätön,
kuin aavistaa mitä on tulossa.
Mieli ei jaksa,
kun koetellaan kestävyyttä.
Ajalla on hintansa,
jaksaminen epämääräinen jakso.
Aurinko jätti kirkkauden pisteen,
varjojen reunalle.
Siinä sitä miettimistä,
missä mennään.
Raimo.Sa
29.08.2024
Runoja ja taidetta tekevä immeinen. Tekniikka on toinen luontoni. Runoudessa tällä hetkellä hyvin viihtyvä mies. Kuka minä olen ota selvää. Hetken kuvantaminen sanojen voimalla, niin että silmiesi taakse muodostuu pysyvä kuva. Viestejä on mukava lukea. Elämä on hetkittäistä nautintoa. Tämä aika, tuntuu kuin sanoista ei tulisi loppua ollenkaan, runous lainehtii. Valo antaa elämän. Pilvet varjostaa sielua.
Translate
2024/08/29
Aavistuksia
Tunnisteet:
Ajan lyhyt historia,
Arkirealismia,
Elämä itse,
Keikkuva huominen,
Mielen voimaa,
Mystisyys,
Runo,
Todellisuutta,
Yllätykset
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti