Tuntematon paikka
Tukahdutettu huuto kuului,
kaukaisesta onnelasta.
Matala ulina.
Mystinen ulottuvuus ympäröi.
Paikka jossa ei ole käyty,
eikä niinkään oltu koskaan.
Pilvetkin hymyilee vinosti.
Olisiko siellä paikka,
jossa elämäkin voisi olla nautittavaa.
Unelman reunassa,
rypistynyt kohta.
Arvasin minä todellisuuden.
Tietoisuus oli sielussa.
Totta vaiko tarua.
Saa nähdä näenkö koskaan.
Että Tämä tapahtuisi.
Raimo.Sa
02.12.2025
Runoja ja taidetta tekevä immeinen. Tekniikka on toinen luontoni. Runoudessa tällä hetkellä hyvin viihtyvä mies. Kuka minä olen ota selvää. Hetken kuvantaminen sanojen voimalla, niin että silmiesi taakse muodostuu pysyvä kuva. Viestejä on mukava lukea. Elämä on hetkittäistä nautintoa. Tämä aika, tuntuu kuin sanoista ei tulisi loppua ollenkaan, runous lainehtii. Valo antaa elämän. Pilvet varjostaa sielua.
2025/12/02
Tuntematon paikka
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti