Suu supussa
Sanomaton sana,
ei satuta ketään.
Tietämättömyys,
antaa armoa elämän polulle.
Jos ei tiedä,
ei myöskään satu.
Sielussa näennäinen rauha.
Onko tapa hyvä,
hiljainen kansa kuiskaa totuuden.
Kukaan ei tiedä,
sielusi tuotosta.
Mitä sinulla on mielen päällä.
Jäät mystiseksi henkilöksi kaikille,
katoat rivin taakse näkymättömäksi.
Avaudu edes hieman.
Voit saada ihmisen statuksen,
liimattuna itseesi.
Nimesi ehkä muistetaan.
Sinulla on ajatuksia,
myös mielipiteitä,
olet elävä,
ymmärrät maailmaa.
Osaat myös ilmaista itseäsi.
Ehkä on toivoa hieman.
Elämä on kommunikaatiota,
jokaisena päivänä.
Leukaluu heilumaan,
puhalla sana äänihuulien läpi.
Puhu.
Raimo.Sa
11.06.2025
Runoja ja taidetta tekevä immeinen. Tekniikka on toinen luontoni. Runoudessa tällä hetkellä hyvin viihtyvä mies. Kuka minä olen ota selvää. Hetken kuvantaminen sanojen voimalla, niin että silmiesi taakse muodostuu pysyvä kuva. Viestejä on mukava lukea. Elämä on hetkittäistä nautintoa. Tämä aika, tuntuu kuin sanoista ei tulisi loppua ollenkaan, runous lainehtii. Valo antaa elämän. Pilvet varjostaa sielua.
Translate
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Puhumattomuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Puhumattomuus. Näytä kaikki tekstit
2025/06/11
Suu supussa
Tunnisteet:
Arkajalat,
Arkirealismia,
Elämä itse,
Hiljaisuus,
Ihminen,
Mielen voimaa,
Puhumattomuus,
Runo,
Sanat,
Sanomatta jäänyt,
Syrjässä
2019/11/05
Jätit sanomatta
Jätit sanomatta
Suusi täynnä rakkauden sanoja.
Nielaisit kovaa.
Jätit sanomatta sen tärkeän,
jäit yksin maailmaan.
Vailla ketään.
Raimo.Sa
05.11.2019
Suusi täynnä rakkauden sanoja.
Nielaisit kovaa.
Jätit sanomatta sen tärkeän,
jäit yksin maailmaan.
Vailla ketään.
Raimo.Sa
05.11.2019
Tunnisteet:
Epävarmuus,
Ihminen,
Puhumattomuus,
Rakkaus Runo,
Runo,
Sanomatta jäänyt,
Tunteet,
Yksinäisyys
2018/10/15
Ujo onni
Ujo onni
Toivottomuudessa,
reunalla on mukana.
Turvaköysi kiinnitettynä,
sahattu lenkki vyöllä,
melkein poikki.
Varma ote kivestä.
Pilkahdus onnellista aikaa.
Se vielä odottaa pilven takana.
Ujo kun on,
se onni.
Raimo.Sa
15.10.2018
Toivottomuudessa,
reunalla on mukana.
Turvaköysi kiinnitettynä,
sahattu lenkki vyöllä,
melkein poikki.
Varma ote kivestä.
Pilkahdus onnellista aikaa.
Se vielä odottaa pilven takana.
Ujo kun on,
se onni.
Raimo.Sa
15.10.2018
Tunnisteet:
Arkirealismia,
Elämää se vain on,
Ihminen,
Puhumattomuus,
Runo,
Toinen todellisuus,
Tunteet,
Tämä aika
2018/03/26
Hiljainen
Hiljainen
Ihminen jonka sielun sisällä,
hohtaa värittömyys.
Tyhjyyden ilmentymä,
kansojen joukossa.
Ikävää seuraa,
ei puhu,
vaikka pihdeillä koetetaan saada sana ulos.
Afasiaa ei hänellä todettu,
maailma ei koskaan tiedä mitä hän ajatteli.
Puhuminen on niin vaikeaa,
joillekkin.
Miten voitelisimme kielen reunan,
haluamme kuulla mitä sanottavaa,
hiljaisella on.
Raimo.S
26.03.2018
Ihminen jonka sielun sisällä,
hohtaa värittömyys.
Tyhjyyden ilmentymä,
kansojen joukossa.
Ikävää seuraa,
ei puhu,
vaikka pihdeillä koetetaan saada sana ulos.
Afasiaa ei hänellä todettu,
maailma ei koskaan tiedä mitä hän ajatteli.
Puhuminen on niin vaikeaa,
joillekkin.
Miten voitelisimme kielen reunan,
haluamme kuulla mitä sanottavaa,
hiljaisella on.
Raimo.S
26.03.2018
Tunnisteet:
Ihminen,
Mielen voimaa,
Puhumattomuus,
Raastava elämä,
Runo,
Sanat,
Todellisuutta
2018/02/23
Pelko välillämme
Pelko välillämme
Huulella heitto,
kostea vitsi vesirajan alapuolella,
ahdisteluksi luokiteltu rikos.
Vaikka sitä ei tarkoitettu niin.
Kaikesta hyvästä mitä se tuo mukanaan,
niin se lisää yksinäisyyttä.
Pelko kohdata toista,
kun ei tiedä,
mikä on jokaisen mielestä loukkaavaa.
Kohta ei voi sanoa,
naiselle edes päivää,
ettei syyte ole odottamassa.
R.S
23.02.2018
Huulella heitto,
kostea vitsi vesirajan alapuolella,
ahdisteluksi luokiteltu rikos.
Vaikka sitä ei tarkoitettu niin.
Kaikesta hyvästä mitä se tuo mukanaan,
niin se lisää yksinäisyyttä.
Pelko kohdata toista,
kun ei tiedä,
mikä on jokaisen mielestä loukkaavaa.
Kohta ei voi sanoa,
naiselle edes päivää,
ettei syyte ole odottamassa.
R.S
23.02.2018
Tunnisteet:
Ihmisyys,
Kurjuus,
Lopullista,
Luottamus,
Nykyaikaa,
Pelkomme,
Puhumattomuus,
Rajoitettu,
Runo,
Tajunnan virtaa,
Tämä aika,
Yhteiskunta,
Yksinäisyys
2017/07/13
Jäänyt sanomatta
Jäänyt sanomatta
Rakkaus on monesti yksipuolista,
varsinkin kun ei sitä toiselle kerro koskaan.
R.S
13.07.2017
Rakkaus on monesti yksipuolista,
varsinkin kun ei sitä toiselle kerro koskaan.
R.S
13.07.2017
Tunnisteet:
Arkirealismia,
Ihminen,
Kirvelevä arki,
Puhumattomuus,
Rakkautta,
Runo,
Tajunnan virtaa,
Todellisuutta,
Yksinäisyys
2017/06/22
Käyttötarkoitus
Käyttötarkoitus
Huulien käyttötarkoitus.
Käytä niitä vain suutelemiseen.
Huulet aukinaisena itikat,
täyttää hampaiden välit.
Älä puhu ettei epätodelliset,
sammakot pääse irti.
Saastuttamaan ilmaa jota hengitämme.
R.S
22.06.2017
Huulien käyttötarkoitus.
Käytä niitä vain suutelemiseen.
Huulet aukinaisena itikat,
täyttää hampaiden välit.
Älä puhu ettei epätodelliset,
sammakot pääse irti.
Saastuttamaan ilmaa jota hengitämme.
R.S
22.06.2017
Tunnisteet:
Huumoria pukkaa,
Ihminen,
Kesä,
Luonto,
Läheisyys,
Puhumattomuus,
Rakkaudella,
Runo,
Tajunnan virtaa
2016/08/15
Tyhjä hetki
Tyhjä hetki
Vaaleat penkit täytettyinä,
runsaalla lihalla.
Osalliset paikalla,
kuluttamassa happea.
Miehet istumassa,
pitkää iltaa kokouksessa.
Saamaton hetki elämässä,
hukattu aika.
Puheenjohtaja mietti,
vain harrastuksiaan.
Istunto jatkoi tyypillistä rataansa.
R.S
15.08.2016
Vaaleat penkit täytettyinä,
runsaalla lihalla.
Osalliset paikalla,
kuluttamassa happea.
Miehet istumassa,
pitkää iltaa kokouksessa.
Saamaton hetki elämässä,
hukattu aika.
Puheenjohtaja mietti,
vain harrastuksiaan.
Istunto jatkoi tyypillistä rataansa.
R.S
15.08.2016
Tunnisteet:
Oikea kuva,
Puhumattomuus,
Päättämättömyys,
Runo,
Satiiria,
Todellisuutta,
Tämä aika
2015/08/19
Kuiskaus
Kuiskaus
Hiljaisuus musertaa vahvimmankin.
R.S
19.08.2015
Tunnisteet:
Aforismi,
Hiljaisuus,
Ihminen,
Luonto,
Mystisyys,
Puhumattomuus
2015/08/03
Varjoissa
Varjoissa
Hiljennetty suu,
neulottu kiinni.
Valosta vauhkoontuva mieli.
Pilven alla
sateen reunalla,
kiljuen kohti
alas tippuvaa pisaraa.
Elämä halaa,
jos antaa koskettaa,
vartalon sisällä lymyävää sielua.
R.S
03.08.2015
Hiljennetty suu,
neulottu kiinni.
Valosta vauhkoontuva mieli.
Pilven alla
sateen reunalla,
kiljuen kohti
alas tippuvaa pisaraa.
Elämä halaa,
jos antaa koskettaa,
vartalon sisällä lymyävää sielua.
R.S
03.08.2015
Tunnisteet:
Elämän virtaa,
Puhumattomuus,
Runo,
Tuskaa,
Uusi tuleminen,
Voimaa sielussa
2014/06/26
Toisin
Toisin
Kanssakulkijat,
kylmiä katseita.
Käännettyjä päitä,
katsoen ojanreunaa.
Ettei vain kohtaisi toista.
Sanomatta jääneitä sanoja.
Valittajien suuri kuoro,
täällä on niin yksinäistä.
No mutta miksi,
näin.
R.S
26.06.2014
Kanssakulkijat,
kylmiä katseita.
Käännettyjä päitä,
katsoen ojanreunaa.
Ettei vain kohtaisi toista.
Sanomatta jääneitä sanoja.
Valittajien suuri kuoro,
täällä on niin yksinäistä.
No mutta miksi,
näin.
R.S
26.06.2014
Tunnisteet:
Ihminen,
Nykyaikaa,
Puhumattomuus,
Runo,
Sanomatta jäänyt,
Toinen todellisuus,
Tämä aika,
Yksinäisyys
2014/06/25
Taustalla
Taustalla
Häivähdys näkökentässä.
Haamu,
valoton ja varjoton.
Ihminen jolla ei ole särmää.
Katoaa ihmismassan harmauteen,
sulautuen taustaan.
On mutta,
on olematta mikään tai kukaan.
Kuka kiinnostuisi,
voitakin pehmeämmästä,
hiljaisesta ihmisestä.
Sanatkin vei, pieni tuuli,
humina vain korvissa soi.
Olisi edes kyynerpää,
sen verran kova,
että hiekkaan jäljen saisi,
Merkiksi jälkipolville,
olin täällä minäkin.
R.S
25.06.2014
Häivähdys näkökentässä.
Haamu,
valoton ja varjoton.
Ihminen jolla ei ole särmää.
Katoaa ihmismassan harmauteen,
sulautuen taustaan.
On mutta,
on olematta mikään tai kukaan.
Kuka kiinnostuisi,
voitakin pehmeämmästä,
hiljaisesta ihmisestä.
Sanatkin vei, pieni tuuli,
humina vain korvissa soi.
Olisi edes kyynerpää,
sen verran kova,
että hiekkaan jäljen saisi,
Merkiksi jälkipolville,
olin täällä minäkin.
R.S
25.06.2014
Tunnisteet:
Elämä itse,
Ihminen,
Puhumattomuus,
Runo,
Valintamme
2014/06/06
Nykyihminen
Nykyihminen
Tilassa.
Särmätön kuutio,
seinässä pieni reikä,
valontuoja.
Piste vastaseinällä.
Tirkistelyreikä tulevaisuuteen.
Hapeton tila.
Hampaaton ihminen sisällä,
verestävät silmät.
Omien ajatuksien vanki.
Tuijottava hyypiö.
Yrittää raaputtaa kattoon,
kynnellä reikää,
jotta sade tavoittaisi kuivan päälaen.
Jossa ajatus oli joskus,
hento viiva mutta kuitenkin,
pieni mieli.
R.S
06.06.2014
Tilassa.
Särmätön kuutio,
seinässä pieni reikä,
valontuoja.
Piste vastaseinällä.
Tirkistelyreikä tulevaisuuteen.
Hapeton tila.
Hampaaton ihminen sisällä,
verestävät silmät.
Omien ajatuksien vanki.
Tuijottava hyypiö.
Yrittää raaputtaa kattoon,
kynnellä reikää,
jotta sade tavoittaisi kuivan päälaen.
Jossa ajatus oli joskus,
hento viiva mutta kuitenkin,
pieni mieli.
R.S
06.06.2014
Tunnisteet:
Elämä itse,
Ihminen,
Ihmiskuva,
Nykyaikaa,
Piilo,
Puhumattomuus,
Runo,
Tajunnan virtaa,
Totuus,
Tämä aika,
Yhteiskunta
2013/10/17
Näkymätön
Näkymätön
Siloinen mieli,
särmätön ihminen.
Harmaan massan,
yksi kulkija.
Näkymätön taustaa vasten,
unohdettu hetkessä.
Valossa varjoton.
Olisi kuin koskaan ollutkaan.
Tässä.
R.S
17.10.2013
Siloinen mieli,
särmätön ihminen.
Harmaan massan,
yksi kulkija.
Näkymätön taustaa vasten,
unohdettu hetkessä.
Valossa varjoton.
Olisi kuin koskaan ollutkaan.
Tässä.
R.S
17.10.2013
2013/06/05
Suojattu minuus
Suojattu minuus
Suoja,
eristyksen kilpi.
Pidämme sen ylhäällä,
ettemme tapaisi muita yksinäisiä.
Suumme ei aukene,
että emme saa syytettä,
ahdistelusta.
Tuijottelemme alta kulmakarvojen.
Pupillit laajentuen,
katsomme kauneutta.
Haikeana seuraamme,
kun hän kävelee pois.
Sanomatta sanakaan.
Arat ihmiset,
yksinäisinä kävellen.
Kiivaasti jonnekkin.
R.S
05.06.2013
Suoja,
eristyksen kilpi.
Pidämme sen ylhäällä,
ettemme tapaisi muita yksinäisiä.
Suumme ei aukene,
että emme saa syytettä,
ahdistelusta.
Tuijottelemme alta kulmakarvojen.
Pupillit laajentuen,
katsomme kauneutta.
Haikeana seuraamme,
kun hän kävelee pois.
Sanomatta sanakaan.
Arat ihmiset,
yksinäisinä kävellen.
Kiivaasti jonnekkin.
R.S
05.06.2013
Tunnisteet:
Etäältä,
Ihminen,
Pelkomme,
Puhumattomuus,
Raastava elämä,
Runo,
Sanomatta jäänyt,
Tunteet
2013/05/15
Sanaton viestintä
Sanaton viestintä
Paljon on kuuroja ja mykkiä suomessa,
monet parit ei ole puhuneet vuosiin mitään.
Sanaton viestintä.
Olla vierekkäin,
eikä ilma edes väreile välissä.
R.S
15.05.2013
Paljon on kuuroja ja mykkiä suomessa,
monet parit ei ole puhuneet vuosiin mitään.
Sanaton viestintä.
Olla vierekkäin,
eikä ilma edes väreile välissä.
R.S
15.05.2013
Tunnisteet:
Ihminen,
Puhumattomuus,
Runo,
Sanomatta jäänyt,
Totuus,
Tämä aika,
Valintamme
2012/03/21
Hiljaiset
Hiljaiset
Kivettyneet ihmiset.
Tunnelukittu sielu,
suljettu suu.
Näkemättömät silmät.
Sanomattomat sanat.
Jäivät asiat pyörimään,
pään sisään.
Unohtuivat sinne.
Päivänvalo jäi näkemättä.
Hiljaisien ihmisten suuri kuoro,
mykkinä vain katsoi.
Kun maailma ajelehti kauemmaksi.
R.S
21.03.2012
Kivettyneet ihmiset.
Tunnelukittu sielu,
suljettu suu.
Näkemättömät silmät.
Sanomattomat sanat.
Jäivät asiat pyörimään,
pään sisään.
Unohtuivat sinne.
Päivänvalo jäi näkemättä.
Hiljaisien ihmisten suuri kuoro,
mykkinä vain katsoi.
Kun maailma ajelehti kauemmaksi.
R.S
21.03.2012
Tunnisteet:
Elämä satuttaa,
Hiljaisuus,
Ihminen,
Kirvelevä arki,
Lopullista,
Puhumattomuus,
Raastava elämä,
Runo,
Surua,
Tunteet
2012/02/15
Virheet
Virheet
Elämän suuret virheet.
Luulo, olettamus ja tietämättömyys,
jos näitä ei olisi.
kaikki menisi paremmin elämässä.
R.S
15.02.2012
Elämän suuret virheet.
Luulo, olettamus ja tietämättömyys,
jos näitä ei olisi.
kaikki menisi paremmin elämässä.
R.S
15.02.2012
Tunnisteet:
Aforismi,
Ihminen,
Kirvelevä arki,
Nykyaikaa,
Puhumattomuus,
Tuskaa,
Yhteiskunta
2012/02/09
Tajuntaa
Tajuntaa
Sanoit, en ymmärtänyt.
Lähdit, en havainnut.
Katosit elämästäni,
havahduin todellisuuteen.
Liian myöhään.
R.S
09.02.2012
Sanoit, en ymmärtänyt.
Lähdit, en havainnut.
Katosit elämästäni,
havahduin todellisuuteen.
Liian myöhään.
R.S
09.02.2012
Tunnisteet:
Elämä satuttaa,
Ihminen,
Maailma muuttuu,
Muuttuva mieli,
Puhumattomuus,
Raastava elämä,
Runo,
Särjetty sydän,
Tunteet,
Yksinäisyys
2012/01/31
Ajatuksesi
Ajatuksesi
Mielesi suljettu maailma.
Käpertynyt vartalo,
huoneen pimeimpään nurkkaan.
Aukaistu ovi,
raollaan kohti elämää.
Pelko että kaikki muuttuu,
esti ottamasta varovaista askelta.
Suuntana uusi huominen.
Tulkoon tuuli.
Puhdistakoon se synkät ajatukset,
pois mielestäsi.
Haluat kävellä vapaana.
Olla kerrankin edes hetken ihminen.
Hylkiönä maailmassa on yksinäistä.
R.S
31.01.2012
Mielesi suljettu maailma.
Käpertynyt vartalo,
huoneen pimeimpään nurkkaan.
Aukaistu ovi,
raollaan kohti elämää.
Pelko että kaikki muuttuu,
esti ottamasta varovaista askelta.
Suuntana uusi huominen.
Tulkoon tuuli.
Puhdistakoon se synkät ajatukset,
pois mielestäsi.
Haluat kävellä vapaana.
Olla kerrankin edes hetken ihminen.
Hylkiönä maailmassa on yksinäistä.
R.S
31.01.2012
Tunnisteet:
Etäältä,
Ihminen,
Kyynel,
Murheet,
Pimeys,
Puhumattomuus,
Raastava elämä,
Runo,
Tunteet,
Tuskaa,
Tuuli,
Yhteiskunta
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)