Erotessa
Tunsin pehmeän vartalon,
siitä hehkuvan lämmön.
Rako välillämme kasvoi,
erkanimme etäälle.
Tappoi aika tunteemme.
Palellen jäin seisomaan,
ikkunan luo.
Odotin että näkisin,
jotain tuttua tiellä.
Mutta sade syksyinen,
vain piiskasi hiekkaa.
Maailma viilentyen.
Olin yksinäinen.
R.S
15.11.2011
Tunsin pehmeän vartalon,
siitä hehkuvan lämmön.
Rako välillämme kasvoi,
erkanimme etäälle.
Tappoi aika tunteemme.
Palellen jäin seisomaan,
ikkunan luo.
Odotin että näkisin,
jotain tuttua tiellä.
Mutta sade syksyinen,
vain piiskasi hiekkaa.
Maailma viilentyen.
Olin yksinäinen.
R.S
15.11.2011
2 kommenttia:
Nykyään nämä runosi tuntuvat menevän yhä samanlaisempaan suuntaan ajatuksieni kanssa. Osaat vain tehdä niistä paljon koskettavampia kuin minä (täytyisi muuten yrittää saada sitä runosuonta auki taas joku päivä). Kiitos tästä runosta, ja siitä, että jaoit ajatuksia kanssamme. ♥
Moi Carrie
Kiitos.
Samoja asioita on tapahtunut elämässä meillä molemmilla, niin siitä johtuen ajatuksemme kiertävät samoja polkuja.
Kyllä sinä osaat tehdä runoja, olen niitä jo kaivannutkin kovasti. Mukavaa että sain koskettaa sanoilla sinua.
Viilentyvää maailmaa odottellessa.
Lähetä kommentti