Kärsivällinen
Tuulet kiertävät minua.
Ajatukseni kadotin kivikasan varjoihin.
Sade ei kastellut kuivuneita huuliani.
Elämälle sokeat silmäni,
eivät nähneet tulevaisuuteen.
Ystäväni jo kuolleet,
yksin vain elän elämääni.
Joka aamu jaksan silti odottaa,
uutta parempaa huomista.
Olinko tyhmä vaiko,
optimistinen uuden elämän löytymiseen.
Odotan kärsivällisesti,
joka aamu auringon nousua.
R.S
07.09.2012
Tuulet kiertävät minua.
Ajatukseni kadotin kivikasan varjoihin.
Sade ei kastellut kuivuneita huuliani.
Elämälle sokeat silmäni,
eivät nähneet tulevaisuuteen.
Ystäväni jo kuolleet,
yksin vain elän elämääni.
Joka aamu jaksan silti odottaa,
uutta parempaa huomista.
Olinko tyhmä vaiko,
optimistinen uuden elämän löytymiseen.
Odotan kärsivällisesti,
joka aamu auringon nousua.
R.S
07.09.2012
2 kommenttia:
Aivan tajuttoman kaunis runo.
Pidä tämä mieli päällä.
Moikka Carrie
Kiitos sinulle.
Pidän tämän ajatuksen mielessä aina.
Värikylläistä syksyä sinulle.
Lähetä kommentti