Ihminen tänään
Huuda sinä pieni olento.
Itke kyyneleesi sisälle päin,
peitä rikkoutunut sydän teipillä.
Nyyhkytä nurkassa aivan yksin.
Kun sieltä nouset,
kasvoillasi ei ilme muutu,
olet taas sama kova ihminen kuin aina.
Sisältä aivan rikki.
Vartalosi itkee herkeämättä.
Peitetyt korvat eivät kuule sitä,
tuska on vain sinun.
Aika on muuttunut,
sen mukana mekin.
R.S
10.12.2012
Huuda sinä pieni olento.
Itke kyyneleesi sisälle päin,
peitä rikkoutunut sydän teipillä.
Nyyhkytä nurkassa aivan yksin.
Kun sieltä nouset,
kasvoillasi ei ilme muutu,
olet taas sama kova ihminen kuin aina.
Sisältä aivan rikki.
Vartalosi itkee herkeämättä.
Peitetyt korvat eivät kuule sitä,
tuska on vain sinun.
Aika on muuttunut,
sen mukana mekin.
R.S
10.12.2012
2 kommenttia:
Huuih, tämä oli hieman erilainen runo kuin yleensä. Aiheena ihminen, mutta kuitenkin.
Mahtava.
Aihe kuvattu hyvin selvillä ja vahvoilla esimerkeillä, ja kaikki täyttä totta. Jokainen sana punottu tiiviisti yhteen, ei mitään turhaa. Silti niin kaunis ja haavoittuva.
Tykkäsin kovasti.
Moi Ystäväni
Carrie
Tätä se minun muutoksen haku, tuotti josta kysyin sinulta aiemmin neuvoa.
Ehkä pysyn tällä tiellä tovin, saatan järkyttää voimakkaila aiheilla.
Mutta hyvällä maulla tehtynä.
Kiitos sinulle paljon, sanoistasi on aina apua ja niitä on mukava lukea.
Rauhaa sisällesi.
Lähetä kommentti