Levoton yö
Onnellisuus oli ja meni.
Kävelit sen ohi ajattelematta.
Vaikka se kosketti,
sinua lempeällä kädellä.
Hipaisu ihoon.
Menetetty historia,
ei palannut elämääsi koskaan.
Murheet vain jäi,
kummittelemaan uniin.
Levoton yö,
aamulla harhainen katse.
Raimo.Sa
01.09.2020
Runoja ja taidetta tekevä immeinen. Tekniikka on toinen luontoni. Runoudessa tällä hetkellä hyvin viihtyvä mies. Kuka minä olen ota selvää. Hetken kuvantaminen sanojen voimalla, niin että silmiesi taakse muodostuu pysyvä kuva. Viestejä on mukava lukea. Elämä on hetkittäistä nautintoa. Tämä aika, tuntuu kuin sanoista ei tulisi loppua ollenkaan, runous lainehtii. Valo antaa elämän. Pilvet varjostaa sielua.
Translate
2020/09/01
Levoton yö
Tunnisteet:
Aamu,
Elämä itse,
Elämän virtaa,
Katoava onni,
Kosketus,
Runo
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti