Olemuksen ryhti
Eteenpäin kaartunut,
kyfoottinen selkä.
Nenä kohti vastatuulta,
alaviistoon kyntäen.
Silmät viiruina kiiluen.
Nöyränä halajaa,
taivaanrannan reunaa.
Kenkä kuluu vain päkiästä,
kantapäällä ei kosketusta maahan.
Joutuin pieni ihminen taivaltaa.
Kohti unelmaa.
Raimo.Sa
19.05.2022
Runoja ja taidetta tekevä immeinen. Tekniikka on toinen luontoni. Runoudessa tällä hetkellä hyvin viihtyvä mies. Kuka minä olen ota selvää. Hetken kuvantaminen sanojen voimalla, niin että silmiesi taakse muodostuu pysyvä kuva. Viestejä on mukava lukea. Elämä on hetkittäistä nautintoa. Tämä aika, tuntuu kuin sanoista ei tulisi loppua ollenkaan, runous lainehtii. Valo antaa elämän. Pilvet varjostaa sielua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti