Rikottu maailma

Rikottu maailma


Tämä aika vääristää,
todellisuuden ja tajunnan.

Mitään entistä ei ole.

Muutos on raju,
repivä maailma.

Rikkoo kaiken tunnetun,
jättää jäljelle kasan tuhkaa.

Se tekee pysyvän arven sieluun.

Kuka toipuu.

Niin jotkut kaatuu lopullisesti,
onko tämä elämä avokasta.


Raimo.Sa
04.04.2025

Mittaamaton halu

Mittaamaton halu


Ihmisen pohjaton halu.

Mistä se kumpuaa.

Menneisyyden kaikuja,
saada kaikki itselle.

Juuri nyt ilman ehtoja.

Ahneus ilmenee,
tämän ominaisuuden reunalta.

Mikään ei riitä nykyihmiselle.

Lisää pitää saada,
vaikka tarve elämässä on mitätön.

Emme ole oppineet,
elämässä mitään.

Aika ei paranna tätä.

Se on pysyvää,
suuri vamma mielessä.

Tartunta on saatu perimässä.

Pilleri voimaton sen edessä,
lääkettä ei löydy.


Raimo.Sa
03.04.2025

Kevään kirkas

Kevään kirkas


Sataa kirkkautta.

Hohtaa puut kultaa,
aamun herkkänä hetkenä.

Kevään kirkas ääni.

Se ensimmäinen,
muuttanut pieni lintu.

Kirkas on sävel,
hän laulaa.

Märkä metsäpolku,
jäniksen jälki siinä.

Minä sotken isolla jalalla,
sen kuvan,
kun kävelen.

Silmäni katsoo kauneutta,
jäät kohta lähtee.

Siinä on hetki taikaa.


Raimo.Sa
02.04.2025

Kulkemisia

Kulkemisia


Sataman hetkiä arjessa.

Iloa palaavista laivoista,
surua lähtevistä ihmisistä.


Raimo.Sa
02.04.2025

Surkea kuva

Surkea kuva


Maailma muuttuu,
onnellisuus ei kuulu tulevaisuuteen.

Niin näyttää näkymä.


Raimo.Sa
01.04.2025