Kevään kirkas
Sataa kirkkautta.
Hohtaa puut kultaa,
aamun herkkänä hetkenä.
Kevään kirkas ääni.
Se ensimmäinen,
muuttanut pieni lintu.
Kirkas on sävel,
hän laulaa.
Märkä metsäpolku,
jäniksen jälki siinä.
Minä sotken isolla jalalla,
sen kuvan,
kun kävelen.
Silmäni katsoo kauneutta,
jäät kohta lähtee.
Siinä on hetki taikaa.
Raimo.Sa
02.04.2025

Runoja ja taidetta tekevä immeinen. Tekniikka on toinen luontoni. Runoudessa tällä hetkellä hyvin viihtyvä mies. Kuka minä olen ota selvää. Hetken kuvantaminen sanojen voimalla, niin että silmiesi taakse muodostuu pysyvä kuva. Viestejä on mukava lukea. Elämä on hetkittäistä nautintoa. Tämä aika, tuntuu kuin sanoista ei tulisi loppua ollenkaan, runous lainehtii. Valo antaa elämän. Pilvet varjostaa sielua.
Translate
2025/04/02
Kevään kirkas
Tunnisteet:
Aurinko,
Elämän sisältö,
Katsomme,
Kauneus,
Kevät,
Kirkkaus,
Luonto,
Onnellinen aika,
Runo,
Taikaa,
Todellisuutta,
Äänet
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti