Syksyn ääni
Viileyden myötä,
kaikki muuttuu.
Kultaiset lehdet kahisevat polulla,
jalan alla.
Raimo.Sa
29.09.2026
Runoja ja taidetta tekevä immeinen. Tekniikka on toinen luontoni. Runoudessa tällä hetkellä hyvin viihtyvä mies. Kuka minä olen ota selvää. Hetken kuvantaminen sanojen voimalla, niin että silmiesi taakse muodostuu pysyvä kuva. Viestejä on mukava lukea. Elämä on hetkittäistä nautintoa. Tämä aika, tuntuu kuin sanoista ei tulisi loppua ollenkaan, runous lainehtii. Valo antaa elämän. Pilvet varjostaa sielua.
Translate
2026/09/29
Syksyn ääni
2026/06/11
Äänet rannalla
Äänet rannalla
Mikä ääni.
Tuo heinikossa rääkäisevä,
siivekäs olio.
Hän nousi korkeuteen,
vahvat siivet.
Se kantaa toiseen pitäjään asti.
Tai vieläkin kauemmaksi,
tulevaisuuden edelle.
Aamun sarastukseen.
Raimo.Sa
11.06.2026
2025/04/02
Kevään kirkas
Kevään kirkas
Sataa kirkkautta.
Hohtaa puut kultaa,
aamun herkkänä hetkenä.
Kevään kirkas ääni.
Se ensimmäinen,
muuttanut pieni lintu.
Kirkas on sävel,
hän laulaa.
Märkä metsäpolku,
jäniksen jälki siinä.
Minä sotken isolla jalalla,
sen kuvan,
kun kävelen.
Silmäni katsoo kauneutta,
jäät kohta lähtee.
Siinä on hetki taikaa.
Raimo.Sa
02.04.2025
2024/07/05
Retki luontoon
Retki luontoon
Kuun risteyksessä,
etsin illan hämyssä reittiäni.
Polku heinittynyt,
kapean oloinen.
Ruoho kosteaa,
taittunut maata vasten.
Kurnutus seuraa kävelijää.
Kaikki ystävät ympärillä,
eläimet, nekin joita ei näy.
Ovat piilossa ihmisiltä,
hyvä niin.
Etsin kuivempaa paikkaa,
johon leirin voisi pystyttää.
Ilta jatkuu nuotion lämmössä.
Raimo.Sa
05.07.2024
2024/04/18
Sanan edessä hiljaisuus
Sanan edessä hiljaisuus
Jos tuuli heiluttaa huulia.
Huomasin pienen liikkeen.
Hiljaisuus.
Ihmisellä ei ole mitään sanottavaa.
Ajatus tyhjä tai afasia,
pahalla tolalla.
Ääntä ei kuulu,
hiljainen hetki.
Vain liikenteen jatkuva humina,
korvissa soi.
Kohtalo on kova.
Pieni sielu vaeltaa,
äänettömänä pitkin teitä.
Päämäärä tuntematon paikka.
Raimo.Sa
18.04.2024
2022/06/01
Kuultua
Kuultua
Sanojen ropina sateen reunalla,
korvan värähdys.
Rytmikkäästi toistuva rummutus,
jatkuu iltaan asti.
Suunnattu suunta äänelle,
etsien pää kääntyy toisaalle.
Pyörii hakien kohdetta.
Paineen tuntu tärykalvolla.
Iltatuulen hetkessä,
vaimea kohina.
Punainen taivaanranta hohtaa,
hellää valoa.
Mennyt aika kertoo historiaa,
pilven alla pyörre.
Hämärtyvä valo hiipuu pois.
Hiljaisuus ympäröi ihmisen.
Raimo.Sa
01.06.2022