Kuivun kasaan
Huudan kovaa.
Mölyän maan pinnalla.
Sinä sininen taivas.
Anna sitä vettä,
heti runsaasti.
Heinä täällä,
minä pieni mitätön.
Kuivun ja myös kuihdun.
Minusta tulee ryppyinen,
kuin rusinasta auringossa.
Jano on valtava.
Raimo.Sa
08.05.2026
Runoja ja taidetta tekevä immeinen. Tekniikka on toinen luontoni. Runoudessa tällä hetkellä hyvin viihtyvä mies. Kuka minä olen ota selvää. Hetken kuvantaminen sanojen voimalla, niin että silmiesi taakse muodostuu pysyvä kuva. Viestejä on mukava lukea. Elämä on hetkittäistä nautintoa. Tämä aika, tuntuu kuin sanoista ei tulisi loppua ollenkaan, runous lainehtii. Valo antaa elämän. Pilvet varjostaa sielua.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jano. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jano. Näytä kaikki tekstit
2026/05/08
Kuivun kasaan
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)