Lävistävä tuska
Taivaanrannan takaa,
piilosta pilven reunan.
Lensi nuoli, lävisti kivulla pään.
Hetken olin hiljaa,
nöyrryin ja polvistuin.
Pää painuksissa päivän päätteeksi,
ravisteli tuska vartaloa.
Mistä tuli, minkä takia se kuritti minua!
Aamulla jouduin kumartamaan,
idästä nousevaa aurinkoa.
Tervehdin kirkasta sädettä,
pyysin muutaman päivän lisää.
R.S
10.05.2011
Taivaanrannan takaa,
piilosta pilven reunan.
Lensi nuoli, lävisti kivulla pään.
Hetken olin hiljaa,
nöyrryin ja polvistuin.
Pää painuksissa päivän päätteeksi,
ravisteli tuska vartaloa.
Mistä tuli, minkä takia se kuritti minua!
Aamulla jouduin kumartamaan,
idästä nousevaa aurinkoa.
Tervehdin kirkasta sädettä,
pyysin muutaman päivän lisää.
R.S
10.05.2011
2 kommenttia:
Taas surullinen mutta niin kaunis... :(♥
Sinulla on oikeasti lahjoja kirjoittamisessa! :)
Suru on yksi elämän elementti,
kiitos kehuista, lisää on tulossa.
kauniita kesähetkiä.
Lähetä kommentti