Alamäki

Alamäki


Huhuillen hiljaa,
ettei sielu kuule,
surujen paatosta.

Alamäki jatkuu yhteiskunnan,
alemmalla tasolla kontaten.

Muovikassi,
täytetty muutamalla leivällä,
pieni maito odottaa juojaa.

Suru puserossa,
ettei ensiviikolla ole syötävää.

Kyllä yhteiskunta huolen pitää,
niin varmaan.

Kuka uskoo satuja,
jota päättäjät viljelee.

Joulupukkikin on kadonnut uskomuksesta,
vuosikymmeniä sitten.

Aikuisuus,
unelmille ei tilaa tässä ajassa.

Tilit monella miinuksella.

Puhujapöntöstä valheiden tulva.

Niin kun ei päätetty mitään,
virkavirhettä ei ole tehty.

Poliittinen ura jatkuu.

Nyt tai tulevaisuudessa,
kahlaamme syvällä lumessa.

Vaikka se sulaa.

Ilman apua olemme.

Kevät auta meitä,
kestämään tyhmyydet.

Alasajo totta,
raadollinen elämä raatelee.

Meitä jokaista.


Raimo.Sa
28.02.2019