Sanaton

Sanaton


Istui mies kannon päällä,
väristen kuin haavanlehti kesätuulessa.

Vuolaana tippuivat isot pisarat,
kanervien sekaan silmien reunoista.

Suru siitä ettei saanut sanotuksi tunteitaan,
ennen kuin oli liian myöhäistä.

Kaikki olivat jättäneet hänet ?

Puhumaton kun oli,
suomalainen mies.

Sanat olivat vieraita,
teot tutumpia hänelle.

Puheet jäivät vähiin.

Yksin kuivaten,
silmiään hihan reunaan.

Odotti huomista.


R.S
20.06.2011