Ajan riipaiseva hetki
Haamut törmäilivät,
historian kanssa yhteen.
Pölypilvi hajosi ajan pintaan,
katosi elämän sisään unohduksiin.
Tuuli vei loput pois,
tuskan ja unelmat.
Emme yskineet päivän päätteeksi,
tautia pois.
Raimo.Sa
16.10.2020
Runoja ja taidetta tekevä immeinen. Tekniikka on toinen luontoni. Runoudessa tällä hetkellä hyvin viihtyvä mies. Kuka minä olen ota selvää. Hetken kuvantaminen sanojen voimalla, niin että silmiesi taakse muodostuu pysyvä kuva. Viestejä on mukava lukea. Elämä on hetkittäistä nautintoa. Tämä aika, tuntuu kuin sanoista ei tulisi loppua ollenkaan, runous lainehtii. Valo antaa elämän. Pilvet varjostaa sielua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti