Elämä kompuroi
Unelmat kaatoi haaveet nurin.
Todellisuus löi poskelle,
punainen jälki.
Tietoisuus sitoi kengänauhat ristiin,
pakoon en päässyt.
Kompastunut elämä.
Kaatui kosteaan maahan,
märkä takki ylläni.
Raimo.Sa
20.11.2020
Runoja ja taidetta tekevä immeinen. Tekniikka on toinen luontoni. Runoudessa tällä hetkellä hyvin viihtyvä mies. Kuka minä olen ota selvää. Hetken kuvantaminen sanojen voimalla, niin että silmiesi taakse muodostuu pysyvä kuva. Viestejä on mukava lukea. Elämä on hetkittäistä nautintoa. Tämä aika, tuntuu kuin sanoista ei tulisi loppua ollenkaan, runous lainehtii. Valo antaa elämän. Pilvet varjostaa sielua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti