Voima ja rätinä
Ajatus haudutetun kypsyyden rajamailla.
Viileä reuna astiassa,
korkea lämpöpiste keskellä.
Mielen pitopaikka,
pään sisässä.
Salainen maailma,
avara ja mystinen.
Pilvet ohittivat sen korkealta,
yli meni vaikka olivat tummia.
Salamoilla kuorrutettuja,
osa osui maahan.
Mutta en seisonut siinä kohtaa,
katsoin vain.
Kun voima puhui taivaan kieltä,
maa ja taivas keskustelivat kiivaasti.
Kumpikohan voitti sen.
Arvoitus.
Raimo.Sa
03.11.2020
Runoja ja taidetta tekevä immeinen. Tekniikka on toinen luontoni. Runoudessa tällä hetkellä hyvin viihtyvä mies. Kuka minä olen ota selvää. Hetken kuvantaminen sanojen voimalla, niin että silmiesi taakse muodostuu pysyvä kuva. Viestejä on mukava lukea. Elämä on hetkittäistä nautintoa. Tämä aika, tuntuu kuin sanoista ei tulisi loppua ollenkaan, runous lainehtii. Valo antaa elämän. Pilvet varjostaa sielua.
Translate
2020/11/03
Voima ja rätinä
Tunnisteet:
Elämä itse,
Luonto,
Mystisyys,
Runo,
Syksy,
Toinen todellisuus,
Tuhoten,
Voimaa sielussa
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti