Translate

2011/01/31

Suunta

Suunta


Tuulella on suunta,
mutta me ajelehdimme.

Maailman melskeiden mukana.


R.S
31.01.2011

2011/01/28

Totuus vaimeni

Totuus vaimeni


Karjuttu totuus,
vaimeni hankien syleilyyn.


R.S
28.01.2011

2011/01/26

Merkityksetön

Merkityksetön


Sanoimme sanoja.

Puhuimme aamuista aamuun,
mutta kaikki lausutut sanat ilman merkitystä.

Hukkasimme vain aikaamme,
sitä oli rajallinen määrä.

Osaksemme annettu.

Hetki vielä ja aurinko laskee,
horisontin taakse.


R.S
26.01.2011

2011/01/25

Tuisku

Tuisku


Pyryn katveessa,
tuiskuavan tuulen reunan alla.

Suojassa pieni sielu.

Jäisillä ripsillä katsoen.

Pilven raosta,
pilkistävään hentoon säteeseen.

Kirkkaus hohtaa kohta,
nietoksen harjalla.


R.S
25.01.2011

2011/01/24

Hiiren suoja

Hiiren suoja


Kylmän kauneuden alla.

Suojassa tuulen pistävistä tikareista,
pyörteisistä puhureista.

Tunnelissa pieni hiiri.

Lämpöisenä juoksien,
piilossa pahoilta silmiltä.


R.S
24.01.2011

2011/01/21

Kuihtunut

Kuihtunut


Kärsimyksen kukka,
kädessä sieluni puristuksessa.

Lakastuneet terälehdet,
tippuen polkuni viereen.

Värinsä menettäneenä.

Kalpeana haamuna,
kurkistan varovasti.

Aamun hetken reunaan,
otteen jos siitä saisi.


R.S
21.01.2011

2011/01/19

Surun mitta

Surun mitta


Suru otti vartalon valtaansa.

Värisi kuin lehti puussa,
tuulen helliessä.

Joenuoma oli kuivuneena kauan.

Kyyneleet jotka tippuivat,
silmäkulmistamme olisivat,
täyttäneet uoman helposti.

Ehkä olisi tulva tullut,
maille alaville.

Peittänyt kaiken allensa.

Oliko surumme suurta.

Emmekö osanneet,
lopettaa ajoissa itkemistä.

Onko sillä joku aikaraja,
kuinka kauan murheen pitää kestää.

Olemmehan sentään tuntevia olioita,
vaikka tässä ajassa se ei ole hyve.

Kiireellä pitäisi elämä elää,
heittää tunteet nurkkaan pölyttymään.

Juoksuaskelilla uuteen huomiseen.


R.S
19.01.2011

2011/01/17

Suojattu

Suojattu


Kylmä viima ei pääse,
sielumme sisälle.

Hehkuen loistaa mieli.


R.S
17.01.2011

2011/01/14

Kuuleminen

Kuuleminen


Korvat jotka eivät kuule totuutta,
käyvät tarpeettomiksi.


R.S
14.01.2011

2011/01/13

Viilentynyt ahjo

Viilentynyt ahjo



Hehkuvan raudan taipuisa taitaja.

Silmäsi kirkkaudessa hehkun,
samentuneet jo ovat.

Kuulosi vasara varasti.

Kalke teräksen,
jätti sinut ikuiseen,
hiljaiseen maailmaan.

Vaipuen unohduksen suohon,
oli aika olla tärkeä.

Nyt kylmä ahjo tervehtii tulijaa.

Musta paja muisto vain,
ei taivu teräs kätesi alla.

Jalkasi hiljaa vauhtia antaa,
kiikkustuolille narisevalle.

Harvoin niin harvoin.

Vaivoin hymy enään kasvoillesi ilmestyy.

Jos koskaan.

Kuppi mustaa unelmaa,
höyryten pöydällä,
kätesi rautainen, ei tärise lain.

Hörpäten hieman lämmintä.

Katsoen ikkunasta, tulevaan huomiseen.

Muistoihin vaipuen, ajatuksesi karkaa.

Viileän pajan polulle, jota jalkasi osasi kulkea.


R.S
13.01.2011

2011/01/12

Väreilevä

Väreilevä


Väreilevä vesi,
elämä kuplien.

Vaahtopäiden alla.


R.S
12.01.2011

2011/01/11

Nariseva nurkka

Nariseva nurkka


Vanhan talon narinat,
talven hetkellä.

Pimeyden ytimessä.

Tuiskun riepotellessa,
hirsien vanhoja reunoja.

Narinat kertovat tarinoita,
menneestä ajasta.

Jos osaisimme hiljentyä ja kuunnella,
niitä edes hetkisen.

Kaiken kiireen keskellä.

Niinkuin ennen,
taito oli vanhoilla ihmisillä.

Kertoa tarinoita, ajan kanssa,
ei kiirettä minnekkään.

Vaikka maailma pyörii ympärillä.

Vinhaan.


R.S
11.01.2011

2011/01/10

Sumua

Sumua


Jäätynyt maailmamme,
etelätuulen kosteudessa.

Lempeässä hyväilyssä.

Sumun noustessa kivijalan korkeuteen.

Ikkuna pisaroiden peittämä.

Vääristäen maailman,
jota katsomme lasin läpi.

Silmämme tuijottavat,
avaraan maailmaan.

Kohti vapautta.

R.S
10.01.2011

2011/01/07

Silmät

Silmät


Suuret silmät joihin katsoin,
sulautuivat omiini.

Hukuin siniseen unelmaan.

Tiesin silloin ettei rakkautemme,
tarvitse sanoja.

Tiedämme ilman niitäkin,
kuinka syvästi tunnemme.

Hiljaisuudessa katsoimme sieluihimme.
 

Raimo.Sa
07.01.2011

2011/01/06

Rentous

Rentous


Raukeuden perikuva.

Kissa lämpöisen uunin päällä,
silmät kiinni.


R.S
06.01.2011

2011/01/05

Sukeltajat

Sukeltajat


Avannon jäätynyt reuna.

Pakkasen puraisema riitereuna.

Musta vesi odottaen,
kylmyyden ritaria.

Sukeltamaan otsa edellä.

Rikkomaan sen väreilevä pinta,
liukumaan tuntemattomaan olotilaan,
jota vartalomme normaalisti ei tunne.
 

Raimo.Sa
05.01.2011

2011/01/04

Hellä aamu

Hellä aamu


Sormemme menivät lomittain.

Vartalon lämpö lämmitti toista,
silloin tiesimme.

Olevamme tiukasti kiinni toisissamme,
rakkaus liitti meidät yhteen.

Raukeuden aamu herätti,
hellästi uuteen huomiseen.
 

Raimo.Sa
04.01.2011

2011/01/03

Liikumme

Liikumme


Olkaamme kuin kosken vesi,
joka alati liikkuu eläväisenä. 

Pysähtymättä esteisiin. 

Muumiot kuuluvat museoon.
 

Raimo.Sa
03.01.2011

Vain sanoja

Vain sanoja


Puhuin.

Kaikki me puhuimme,
mutta ymmärtikö kukaan,
mistä keskustelimme.

Oliko siinä vain sanoja vailla merkitystä.
 
 
Raimo.Sa
03.01.2011

2010/12/31

Räiskähtelevä hetki

Räiskähtelevä hetki


Herkkä hetki.

Tervasnuotio iloisesti räiskähdellen.

Mustunut pannu,
kepin nokassa roikkuen.

Olemme tässä ajassa.

Elämme tätä hetkeä.

Nauttikaamme.
 
 
Raimo.Sa
31.12.2010

2010/12/30

Luontomme

Luontomme



Kauneus silmiemme edessä.

Pakkasen kuorruttamat,
koivupuun oksat.

Talven valo siivilöityneenä niiden lomitse.


Raimo.Sa
30.12.2010

2010/12/28

Leijuvat sanat

Leijuvat sanat


Sanat ilman kuulijaa,
ovat kuin tuuli ilman pilviä.


R.S
28.12.2010

2010/12/27

Paikkansa tiesi

Paikkansa tiesi


Lumihiutale tietää,
missä sen paikka on hankien päällä.


R.S
27.12.2010

2010/12/25

Ohi meni

Ohi meni


Hukattua tilaisuutta,
takaisin ei saa.


R.S
25.12.2010

2010/12/24

Välirikko

Välirikko


Sanoit sanan.

Minua se ei miellyttänyt,
jäi välillemme rikottu silta.


R.S
24.12.2010

2010/12/23

Harhailimme

Harhailimme


Soudimme sumun sisään,
menetimme suunnan ja selkeän päämäärän.

Hortoilimme aikamme.

Huomasimme että olemme yksinäisiä.

R.S
23.12.2010











2010/12/22

Kuivuutta

Kuivuutta


Kireä ja kuiva ihminen.

Menettänyt ilonsa elää.

Kuivui veri kehon sisään,
oliko sitä koskaan ollutkaan.

Voitelemassa vartaloa.


R.S
22.12.2010

2010/12/21

Taipumaton

Taipumaton


Huojui mänty solakalla varrella,
havuinen hattu koristeena.

Ajatteli puu korea,
minähän en taivu.

Seison ryhdikkäänä ja suorana.

Tulisi sitten minkälainen tuuli tahansa.

Tuli tuuli,
myrskyn nosti havujen ympärille.

Riepoitteli puuta poloista.

Katkaisten solakan varren.

Rojahti hattu sammalien sekaan,
jäi torso tikku yksin seisomaan.

Ajan myöten lahoten.

Olisi kannattanut joustaa edes hieman.

Nähnyt huomisen olisi,
havuinen unelma.


R.S
21.12.2010

2010/12/20

Sarastus

Sarastus


Tuli hetki.

Aamu hyppäsi nietoksen takaa,
sinisenä valona,
pimeyden voimaa vastaan.

Hetki hetkeltä.

Valkoisuus valtasi mielemme.

Kirkas säde,
teki viivan kylmään lumeen.

Elämä heräsi henkiin.

Vaikka kylmyys,
oli ympärillämme.


R.S
20.12.2010

2010/12/17

Selkeyttä

Selkeyttä


Ajatuksella ja selkeällä päämäärällä läpi elämän.


R.S
17.12.2010

2010/12/16

Hitaasti

Hitaasti


Tuli talvi, ystävä kylmä viiman toi,
jäimme tyhjäkäynnille kevääseen asti.


R.S
16.12.2010

2010/12/15

Hiljaisuus

Hiljaisuus



Istuen tyhjässä huoneessa,
hiiren hengitystäkään ei kuulu.

Nurkissa ei rapise mikään.

Tyhjä hiljaisuus,
ympärillä hahmon lysähtäneen.

Kädet nojaten pöydänpintaan,
sormet uponneena hiusten sekaan.

Kostuneet silmänreunat,
punaisina loistaen.

Vuolaana kyynel valuen,
kastellen paidan etumuksen.

Lammikko tuolin alla kasvaen,
aina vain isommaksi.

Jaksaen silti uskoa,
että huomenna on paremmin.

Eikä suru vartaloa ravista.

R.S
15.12.2010

2010/12/14

Värisevä

Värisevä


Viileä vilunväre selkärangassa.

Värisevä vartalo.

Kumminkin,
istuin palmun alla keskipäivällä.

Auringon hehkussa.


R.S
14.12.2010

2010/12/13

Varmuutta

Varmuutta


Rakkaus tulee ja menee,
ystävä pysyy rinnalla aina.


R.S
13.12.2010

2010/12/10

Hiipunut

Hiipunut


Minä rakastin,
yhtä vain himoitsin.

Hänen minuutensa oli kaukana.

Rakkautemme kaatui mahdottomuuteensa.

Jäin suremaan.


R.S
10.12.2010

2010/12/09

Koski virtaa

Koski virtaa


Poreileva koski.

Vaahtopäiden valtias,
vierellä valkoisen hangen.

Kylmästä, ei virtaava vesi kangistu,
jatkaa se vain iloista leikkiään.

Talven keskellä.


R.S
09.12.2010

2010/12/08

Satamaan

Satamaan


Laiva lipui satamaan.

Jäljen jätti vedenpintaan,
hetken meri vain väreili.

Katosi sitten.

Aivan kuin,
koskaan olisi ollutkaan olemassa.


R.S
08.12.2010

2010/12/07

Purjehdit pois

Purjehdit pois


Puhuri pyöritti.

Tuulta pois rannasta,
kohti ulappaa.

Aukaisit veneesi purjeet,
kangas pullistuen kireälle.

Lipuen kauemmaksi,
ohi niemenkärjen.

Heilutin kättäni,
et huomannut minua.

Katseesi oli suunattu kohti horisonttia.

Tulevaisuuteen,
jonne olit menossa.

Ilman minua.


R.S
07.12.2010

2010/12/06

Sattumaa

Sattumaa


Hetki väärässä paikassa,
katoat tästä todellisuudesta.


R.S

06.12.2010

2010/12/05

Elämä kaukana

Elämä kaukana


Katso eteenpäin,
näet tulevaisuuden.


R.S
05.12.2010

2010/12/04

Huuhkaja

Huuhkaja


Huuhkaja vain huhuili.

Kylmän lasin takana,
viileyttä ei tuntenut.

Luotu se luonnon keskelle,
eikä tuvan lämpöön,
kuin meidät hölmöt.

Sisälle suljetut sielut,
orvot piruparat.

Tuijottamaan ikkunasta ulos.


R.S
04.12.2010

2010/12/03

Kuuma rakkaus

Kuuma rakkaus



Tulit kuin liekki.

Poltit ihoni.

Jätit merkkisi hehuvana sieluuni.

Kun näimme jälleen.

Roihahti meitä polttava,
suuri palo uudestaan.

Kietoiduimme toisiimme lepattaen,
laskevan auringon alla.


R.S
03.12.2010

2010/12/02

Kylmä juoksu

Kylmä juoksu



Kylmyyden keskellä.

Juoksin kohti huomista,
jalkani hipoen valkeutta.

Puhtaan lumen päällä,
kävi puhuri.

Jälkiäni ei ilmestynyt,
metsänreunan nietokseen.

Olinko sittenkään täällä.


R.S
02.12.2010

2010/12/01

Jäädytään

Jäädytään


Mitä pienestä pakkasesta,
kun sielu on jäässä.


R.S
01.12.2010

2010/11/30

Kärsimysaika

Kärsimysaika


Olit minun kanssani,
mutta mielesi oli muualla.

Katsoit minua päivisin,
haaveilit iltaisin jostain muusta.

Olin ja elin, en ymmärtänyt pieniä viestejäsi,
sanomatta jääneitä sanoja.

Olisiko pitänyt oivaltaa,
että katseesi kätkee jotain mielesi syvyyksiin.

Muuta kuin mitä minä ymmärsin.

Ilmeetön kasvosi ei paljastanut,
että todellisuudessa inhosit minua.

Olisin pyytänyt yhtä asiaa.

Olisit ollut rehellinen,
itsellesi ja minulle.

Kärsimysaika olisi ollut lyhempi,
jakso elämässämme.


R.S
30.11.2010

2010/11/29

Timanttisade

Timanttisade


Tunsin kuinka,
kylmät hohtavat timantit.

Satoivat päälleni.

Koristaen hartiani,
valkoiseen puhtauteen.

Lumisateisen matkani aikana,
näin kuinka hiutaleet leijailivat alas.

Horisontti oli kadonnut silmistäni.


R.S
29.11.2010

2010/11/26

Unelmani

Unelmani


Istuin kannon päällä.

Talven viileys, ympärilläni pyörien.

Katsoin, tovin kuuntelin,
mietin mieleni syvyyksissä.

Sinne aaltojen vietäväksi joutuneita ajatuksia.

Sisäinen lämpö,
helli vartaloni pintaa.

Karkoitti se kylmän pois,
kauaksi jäämerelle.

Sinne mistä se tulikin,
ympärilleni pyörimään.

Olin onnellinen, edes tämän hetken,
sain olla osa luontoa.

Kuunnellen sen henkäyksiä.

Kylmät kivet juttelivat minulle.

Puiden humina saattoi minut,
matkalleni kohti sivistystä.

Kaipaus jäi lammen rantaan,
odottamaan.

Paluutani vihreään unelmaan.


R.S
26.11.2010

2010/11/25

Tainnutettu sydän

Tainnutettu sydän



Sydämeni suuri hellyys.

Anteeksiantava punainen helmi,
sykkien hyvyyden tahdissa.

Kaltoin kohdeltu sitä on.

Vasaralla lyöty tainnoksiin.

Herättyään tajuttomuudestaan.

Viha ei tarttunut mustelmiin sen,
joita sydämmen pinnalla oli.

Jaksoi se vain rakastaa.

Huomennakin.

 

R.S
25.11.2010

2010/11/24

Myrkylliset sanat

Myrkylliset sanat

Sinä sanoit.

Mutta tarkoitit muuta.

Lupasit rakastaa,
valheella sanojasi täytit.

Unohdit totuuden,
kun olisi pitänyt puhua.

Annoit olettaa,
etkä korjannut harhaluuloa.

Elimme vain odottaen hetkeä,
koska totuus ilmestyisi esiin.

Se päivä tuli.

Pisaroiden ropistessa ikkunapeltiin,
sanoit totuuden myrkyllisellä suulla.

Kostuneet silmäni, kysyen miksi,
jäin odottamaan vastausta.

Koskaan sitä en voinut kuulla.

Sanonut sitä et tai tuuli kadotti,
sanasi sateen taakse.


R.S
24.11.2010

2010/11/23

Talo autio

Talo autio


Autiotalo tuulessa natisten.

Pyry rikkinäisestä ikkunasta,
sisälle pyrkien.

Lahonneet portaat ja kaide sen,
edessä oven jo vinossa heiluen.

Nähty ei jalkaa, askelmalle astumassa sen,
siitä jo aikaa kauan kulunut lie.

Villikissa naukaisten nurkassa tuvan,
yksin viluissaan kyyhöttäen.

Talosta muistot vain,
vanhoina kuvina säilyneet.

Kuka kohta, niitäkään enään muistaa.

Kaikki unhoittuu ajan hampaissa.

Armollinen ei aika ole,
muistot vain.


R.S
23.11.2010