Syksyn sade

Syksyn sade


Pisarat isot rummuttaa,
maankamaraa syksyistä.

Ääni rauhoittaa tuo,
tauoton,
levotonta ihmistä.

Kesä hiipunut jo lie,
kouristelee viileydessä.

Kellastuneet,
kaikki vehreys poissa.

Kosteuden, syksyn tuoksu,
ympäröi kulkijaa iloisaa.

Viilenee kohta.

Talvi sieltä hiipii,
vielä ei, tovin se oottaa.

Kostean viileä tuuli,
hivelee vienosti kasvojani.

Kävelen honkain keskellä,
vain minä.

Suuressa ihmemaassa.

Ihmetellen.

Raimo.Sa
11.10.2007