Tuikkuna taivaalla
Taivaalla loistan.
Tuikin himmeänä, kuin silmissä palava tuikku,
mutta polttavana.
Roikun tummassa taivaakannessa,
kynsillä kiinni etten putoa.
Katsellen alla vellovaa merta,
heijastuen aallon reunalta takaisin taivaalle.
Valaisten pimeyttä,
hehkulla auringon jälkiloisteen.
Annan pienen sädekimpun,
armosta suunnistajan silmäkulmaan.
Jotta tietäisi minne mennä.
Olen olematta.
Aurinko jos ei loista, ei minuakaan ole.
Mustuudessa, pimeyden ytimessä.
Pienenä kipunoin, räiskähtelen, hehkun,
valaisten reittiä.
Polkuni suuntaan jonnekkin.
Raimo.Sa
20.02.2008
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti