Kuun valo
Kuunsyrjä ulapalle heijastellen,
eilistä valoaan.
Autiossa avaruudessa,
säde yksinäinen.
Silmän eteen piirtyen
polkumme reittiä viitoittaen.
Kahiseva lehtikasa,
jalan alle musertuen.
Askellamme kohti tulevaa.
R.S
23.10.2009
Runoja ja taidetta tekevä immeinen. Tekniikka on toinen luontoni. Runoudessa tällä hetkellä hyvin viihtyvä mies. Kuka minä olen ota selvää. Hetken kuvantaminen sanojen voimalla, niin että silmiesi taakse muodostuu pysyvä kuva. Viestejä on mukava lukea. Elämä on hetkittäistä nautintoa. Tämä aika, tuntuu kuin sanoista ei tulisi loppua ollenkaan, runous lainehtii. Valo antaa elämän. Pilvet varjostaa sielua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti