Myrsky siellä
Laineen loiskinnan suloinen sävel,
iskeytyvä vaahtopää vasten rantakalliota .
Tuulen armoilla rantakoivu taipuen.
Syysmyrskyn nousu ulapan yli.
Ujeltava tuulen kulku,
vasten myrskyä seisovaa vantteraa kalastajaa,
ei korvaansa heilauta pienille puhureille.
Katsoo hän vain ulapalle kaivaten.
R.S
10.11.2008
Runoja ja taidetta tekevä immeinen. Tekniikka on toinen luontoni. Runoudessa tällä hetkellä hyvin viihtyvä mies. Kuka minä olen ota selvää. Hetken kuvantaminen sanojen voimalla, niin että silmiesi taakse muodostuu pysyvä kuva. Viestejä on mukava lukea. Elämä on hetkittäistä nautintoa. Tämä aika, tuntuu kuin sanoista ei tulisi loppua ollenkaan, runous lainehtii. Valo antaa elämän. Pilvet varjostaa sielua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti