Velttoa elämää
Hyllyvä veltto lihakasa,
hytisee vailla kipinää.
Elämän haluton hyytelö.
On vain.
Sieluton solu ilman suuntaa.
Joka massan sen, liikkeelle saa.
Sen voimaa ohjata mieleisekseen.
Käyttää hyvään tai pahaan.
Elämisen himoa kaapin päällä pitävät,
sulkevat minäkuvansa piiloon.
Katseilta varjojen hämärään.
R.S
06.10.2008
Runoja ja taidetta tekevä immeinen. Tekniikka on toinen luontoni. Runoudessa tällä hetkellä hyvin viihtyvä mies. Kuka minä olen ota selvää. Hetken kuvantaminen sanojen voimalla, niin että silmiesi taakse muodostuu pysyvä kuva. Viestejä on mukava lukea. Elämä on hetkittäistä nautintoa. Tämä aika, tuntuu kuin sanoista ei tulisi loppua ollenkaan, runous lainehtii. Valo antaa elämän. Pilvet varjostaa sielua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti