Soutaja tummien vesien

Soutaja tummien vesien





Tummien vesien yksinäinen soutaja.
värisyttäen vedenpintaa hennolla airon kosketuksella.

Yöllä ei mitään kuulu, lakeuksien tuolla puolen.

Hän sarkapuvussaan,
lipuu vain veden kalvolla äänettömästi, kuin aave.

Hengityksestä nouseva höyry,
paljastaa hänen olevan elävien kirjoissa.

Soutaessaan sydämessä lämmin olo,
rakkautta täynnä, se sykkii kiivaana,
kohta kotilaituri siintää niemen takaa.

Siellä kodin lämpö ja kaipuu yhtyvät suureksi roihuksi,
jota rakastava perhe pitää yllä hiillosta pöyhien.

Rakkauden tulessa,
ettei se koskaan sammuisi tai katoaisi iäksi unholaan.

Murheellisten sielujen salaiseen piiloon.

Suuren kiven alle.

R.S
09.12.2009

Tuuli talven karkoittanut

Tuuli talven karkoittanut




Minne katosi oi talvi,
kylmyytesi viitan hartioiltasi pudotit.

Menit ryökäle sen hukkaamaan.

Löydätköhän sitä koskaan,
mukaasi talven hetkeen pimeimpään.

Kaipaamme sinua, odotamme sinua,
saapuvaksi hetkenä sopivana,
mutta emme tohdi sinun myöhästyä liikaa.

Sinä et sovi suven hetkeen, maata viilentämään.

Ole siis paikallasi siinä missä kuulut ollakkin,
sinä pakkasen purema herra.

Kylmyytesi herkistää meitä pohjolan perukoilla,
eläviä ihmisiä tunteisiin.

Puhkeamme kukoistamaan,
lailla kesäkukkasten.


R.S
04.12.2009

Hiljainen kuisti

Hiljainen kuisti




Yksinäisyys, on hiljainen kylätie.

Tuulessa narahteleva porstua vain seuranain.

Ystävät jo menneet viimeiselle matkalle,
vain kaipaus jäi.

Lehtensä tiputtaneessa puussa.

Varis.

Tuo karhealla äänellä laulava,
juhlapukuun sonnustautunut herra.

Myös hän yksin istuen kylmenevässä illassa,
se kai ehtoolla kaverina mulla.

Istahdan hetkeksi,
kuppi mustaa kahvia vienosti höyryten,
karheassa kädessä ja taas porstua juttelee.

Kumpa ymmärtää sitä voisin,
mitä sanottavaa sillä on.

Muistot vain ystävinä.

Aurinko nousee taas aamulla.

Kiva olla, hengittää vapaasti.


R.S
03.12.2009

Kosteus ympärillä

Kosteus ympärillä




Kosteuden kurjimuksessa puut märkänä seisoo,
helli heitä ei lumipeite valkoinen.

Vaalean talven hetki on kadonnut,
jonnekkin utuiseen majaan peiton alle piiloon.

Lämmin tuuli vasten kasvoja hivelee.

Onko hetki oikea vaiko väärä tuuli,
tänä aikana joka vieraanamme on.

Omista emme tuulen saloja,
reittejä sen emme arvata saata.

Auta ei kuin katsoa mitä tuleman pitää.

Odottaa vain odottaa,
kärsivällisesti sukkien kärjet märkänä.

Uutta aikaa parempaa.

Ehkä huomenna.

Ehkä.


R.S
02.12.2009

Rakkauden meri

Rakkauden meri



Rakkaudella täytetty suuri sydän,
nestettä tihkuen.

Onnea antaen läheisilleen,
puristu kasaan se ei,
vaikka meri ympärillä velloo,
voimalla maininkien se sykkii ilolla,
kauan se jaksaa olla ilonamme.

Ottakaa sulkekaa syliinne
ja hellikää sydäntänne.

Rakkauden apostolia.

R.S
19.11.2009

Halaus kyynelillä

Halaus kyynelillä



Intohimo ei hakkamalla irtoa,
rakkaus ei hukuttamalla lopu,
kyynel ei käskemällä kuivu.

Hukuttakaamme rakkaamme,
hellään intohimoon.

Kyynelin kostutettuun halaukseen.

Olkaamme siinä hetki hiljaa.

Vain me kaksi.


R.S
18.11.2009

Tuoksut metsän

Tuoksut metsän



Pihkatippa kuusipuusta,
sydänveri rungon sisältä.

Suojaten puuta aikaa vastaan.

Tuoksulla vahvalla tarttuen,
kulkijan vaateparteen sanoen.

Kuka luontoa rakastaa.

Erämiehen silmä loistaa,
kirkkaampana kuin kuutamo,
odottaen tulevaa vaellusta.

Sinne missä sydän rauhoittuu,
aika menettää merkityksensä.

Tuoksuva elämä ympärillä.

R.S
17.11.2009

Katsottava hetki

Katsottava hetki


Kaunista kuvaa katsellen.

Vanha tuulimylly vienossa tuulessa,
siivet natisten,
puulitoksien irvistäessä tuulelle.

Puun jo tumman valittaessa,
vaivalloista liikkumistaan.

Tässä ajassa kiertäen.

R.S
03.11.2009

Ärjyvät joet

Ärjyvät joet



Ärjyväiset joen-niskat.

Vaahtopäillä kuorrutetut.

Voimalla mylvivien vesimassojen,
laukaten kohti suvantoa.

Tietämättä miksi,
ajattelmatta hetkeäkään.

Antaa sateen hukuttaa kosteaan syleilyyn,
täyttää taas uoma uudella vedellä.

Vesi hitaasti raapien kivien pintaa,
jatkaen matkaansa kohti suurta merta.

Velloen siellä suolalla maustettuna.

Jatkaa hän loputonta kulkuaan,
tyrskyn reunalla istuen.


R.S
29.10.2009

Kuun valo

Kuun valo



Kuunsyrjä ulapalle heijastellen,
eilistä valoaan.

Autiossa avaruudessa,
säde yksinäinen.

Silmän eteen piirtyen
polkumme reittiä viitoittaen.

Kahiseva lehtikasa,
jalan alle musertuen.

Askellamme kohti tulevaa.

R.S
23.10.2009

Ulkona vihmoo

Ulkona vihmoo



Kylmä tuulen piiskatessa rantoja.

Kourassaan pakkasta pitäen.

Ei palele ihmistä , ei kylmä luuhun tartu.

Lasi välissä, takassa tuli,
vanhat villasukat jalassa.

Hyvä siinä on olla.

Vaikka kuinka tuuli nurkkia kalvaa
viima vihmoo rannan reunaa
räntä vaakatasossa lentoaan tekee.

Lämpöisessä katsellen.

R.S
20.10.2009

Hetki onnen

Hetki onnen


Hetken odottamalla,
ehkä huomaat ohi kiitävän onnen.

Silmäkulmastasi.

R.S
16.11.2009

Paikattu

Paikattu


Pinnalta maalattu,
ei paranna sen sisällä olevaa,
huonoa sisustaa.

R.S
13.11.2009

Aidot asiat

Aidot asiat


Aidoin asia maailmassa,
karskilla miehellä,
liikutuksen kyynel silmäkulmassa.

R.S
12.11.2009

Sammutettu

Sammutettu


Sammunut elämä,
jatkaa kulkuaan jossain muualla.

R.S
10.11.2009

Onnen mitta

Onnen mitta


Onko onni elämän pituus,
vaiko sen laatu.

R.S
05.11.2009

Tuskainen

Tuskainen


Tuskaisessa vartalossa,
ei ole mitään kaunista tai jaloa.

R.S
09.11.2009

Tietämätön

Tietämätön

Tietämätön ei tiedä mitä menetti.

R.S

02.11.2009

Maailman pyörittäjä

Maailman pyörittäjä


Ilman tuulta,
maailma pysähtyisi.

R.S
01.11.2009

Rakkauden pulma

Rakkauden pulma


Rakkauden pulma.

Pitääkö tunteet sisällä,
vaiko avaa sydämensä tunteille alttiiksi.

Valmiina haavoittumaan.

R.S
29.10.2009

Elämän mietteet

Elämän mietteet


Mieti mieti ihmispolo,
ajatuksesi itseesi käännä,
mikä tärkeää, mikä ei.

Tutki sielusi synkkyydet,
kaiva esille ilot elämän.

Ala hengittämään.

R.S
28.10.2009

Rakkautta rakkautta

Rakkautta rakkautta

Rakkaus tulee ja menee,
mutta elämä kulkee omaa vauhtiaan.

R.S
27.10.2009

Intohimon syli

Intohimon syli



Kaksi syliä sulkeutuneena,
intohimon pyörteisiin.

Valo ei vartaloiden välistä paista,
mahdu ei ilmaa väliinsä heidän.

Rakkaus on rakastamista varten.

Hetket hellyyden muistamista varten,
vielä tulee hetki jolloin ei käsi toisen vartalolle taivu.

Muistoihin aika vaipua jo silloin on.

R.S
13.10.2009

Kohmeinen ruoho

Kohmeinen ruoho



Syysviiman kylmettämä ruoho,
orpona kylmyydessä.

Vahvana kiirii ääni sen,
katketen rapsahtaen poikki.

Tuulen taivuttaessa hentoa vartta.

Kohmeisena viimeiset hetket.

Peittyen valkoiseen kuorrutukseen.

Unohdettuna mutta uudistuen jälleen.

R.S
09.10.2009

Raakaa totuutta

Raakaa totuutta



Vallan kahvassa roikkuvat ihmiset,
silmänsä savella sotkeneet,
eivät näe tornistaan kuinka kansa kärsii.

Himossa omistuksen ja vallan omahyväisen.
 
Pupillit kääntyneet katsomaan kohti omia aivoja,
nähden halunsa valtaan ja maalliseen vaurauteen.

Ovatkohan he edes ihmisiä päällä maan,
sydämettömänä syntyneet.

Kahmien isolla lapiolla itselleen kaiken,
minkä näkevät.

Mistään välittämättä,
tuskaa taakse jättäen.

R.S
02.10.2009

Yksinäinen piha

Yksinäinen piha



Aitan ovi jo tovin hiljaa,
kukaan kulkenut siitä lie,
ruosteessa saranat sen.

Pihapolussa jo heinä kasvaneena.

Jalkoja vanhusten siinä ei astella taida.

Hiljaisuus.

Hiljaisuus.

Pihapiirissä autiossa,
vain huokaa,
tuuli yksinäinen vailla ystävää.

Niityllä niittäjää ei näy,
kaikki lähteneet kuin,
syysmuutossa linnut etelään.

Vain tyhjyys vastaan tulee.

R.S
22.09.2009

Tuulen elämää

Tuulen elämää



Tuuli tuulen reunaa kurittaen,
repien pilviä hajalle.

Taivaanrannan reunamilla,
myrskypilvet odottaen,
tummana ja uhkaavana aikaansa.

Aika tulla,
tuhota kaikki eteensä tuleva.

Voimapilven pullistellessa tuhonsa äärinmmilleen.

Taipuva mänty uhmaten tuulta,
runko valittaen.

Ottaa nöyränä vastaan voimat myrskyrintaman.

Ei katkea se kestää kaiken,
oppinut se on ajan mittaan.

Joustaen koittaa huominen,
vahvistaen varttansa tulevaan.

R.S
21.09.2009

Huokaa kostea suo

Huokaa kostea suo



Hiljaa kuiskivat suot.

Vaikeroivat vuosisatojen kosteaa elämää.

Usvaharson suojakseen vetäen,
piiloutuen maailmalta.

Tehden itsensä näkymättömäksi.

Helppo on sumuun kadota, 
tehden itsestään henkiolennon.

Leijua kosteikkojen yllä,
arvokkaasti lipuen.

Aamun sarastus repii ja raastaa,
valonsäde leikkurilla piilomme hajalle.

Vapauttaen uuden aamun.

R.S
18.09.2009

Syksy huutaa

Syksy huutaa



Värisevä elämän liekki, jo mailleen laskeva.

Pienellä hehkulla valaisten tummaa syysiltaa.

Puut paljaana lehtensä jo tiputtaneena,
huutaen tuskaansa.

Syysmyrskyn piiskatessa kalvakoita runkoja.

Oksat ojentuneena kohti taivaita,
kuin viimeiseen avunpyyntöön ilmojen herralta.

Armahda meidät poloiset kylmältä.

R.S
16.09.2009

Kasvualusta

Kasvualusta

Olematonkin elämänliekki voi roihahtaa,

kun löytää mehevän kasvualustan.

R.S

26.10.2009

Alaston totuus

Alaston totuus


Alastomana sinä olet tullut,
hetkeä ennen parkaisua.

Alastomana sinä täältä lähdet,
Viimeisen henkäyksen jälkeen.

Pieni pätkä elämää siinä välissä.

R.S
22.10.2009

Kasvot kosteana

Kasvot kosteana

Sykähdyttävä hetki.

Kylmä lumihiutale vasten kasvoja.

R.S

16.10.2009

Viileys lämmittää

Viileys lämmittää


Syksyn viileät ilmat,
saavat sydämen sykkimään lämpöisenä.



R.S
15.10.2009

Kiireiset

Kiireiset

Tiettömän taipaleen päässä,kun maltat.

Aukeaa valtatie ja olet pian perillä.

R.S

13.10.2009

Eteenpäin elämässä

Eteenpäin elämässä


Taaksepäin tuijottavat kävelijät,
kompastuvat esteisiin.

R.S
06.10.2009

Mennyttä katsoen

Mennyttä katsoen

Ihmiset jotka katsovat kaihoten menneeseen.

Saavat vain niskansa kipeäksi.

R.S

02.10.2009

Hiljainen kansa

Hiljainen kansa

Sulkeutuneet suut.

eivät edistä sitä,

että asiat menisivät eteenpäin.

R.S

28.09.2009

Poliitikon sanat

Poliitikon sanat


Poliitikon suusta lausuttu sana.

Valheiden määrä,
kaksinkertaistuu joka kerta kun suu avautuu.

R.S
20.09.2009

Olemmeko olemassa

Olemmeko olemassa

Hengitämme ehkä olemme,

puhumme ehkä ajattelemme.

Mutta elämmekö ollenkaan.

R.S

10.09.2009

Tunne rakkauden

Tunne rakkauden


Tunne tunteella,
rakasta rajusti,
näytä tunteesi.

Ajattelemalla tuhoat,
hyvän rakkauden.

R.S
09.09.2009

Muistomme

Muistomme

Muistot mielessämme,

ovat kuin ohitsemme lipuvia pilviä,

jotka jätämme taaksemme.

R.S

08.09.2009

Kesän ilot

Kesän ilot

Pienestä ilosi tulee.

Kuuma kesäpäivä ja sormillesi

valuva mansikka tuutti.

R.S

05.09.2009

Jälkensä jättävä

Jälkensä jättävä

Elämää tihkuva sielu,
jättää aina jälkensä,
tuleville sukupolville.

R.S
04.09.2009

Vaeltaa elämässä

Vaeltaa elämässä

Mitä korkeammmalle vuorelle kiipeät,

sitä pitempi matka sinulla alas on.

R.S

03.09.2009

Syysmyrsky

Syysmyrsky

Tuulen voimistuva ujellus,
kahisevat lehdet koivupuun.

Värikkäinä heiluen, jotkut tippuen.

Tummanharmaa taivaanranta,
enteillen myrskyn saapumista.

Pisara jo tavoitellen kulkijaa,
kastellen mutta ei viluksi asti.

Vielä on syyskuun lämpöä jäljellä,
kuivaten kaiken, minkä sade kostutti hetki sitten.

Sen jälkeen iloksemme tuoksuva luonto,
hellii meitä parhaillaan.

Odottaen ajan muuttuvan,
se tulee jo seuraavan pilven mukana.

Viileys.

R.S
12.09.2009

Kostea maa

Kostea maa

Kosteiseen maahan osuva lämmin aurinko.

Nostaen usvan päälle maan leijumaan,
kuin jättiläisen kannattelema kansi.

Heräilevät linnut suoristelevat äänijänteitään,
aloittaen kauniin laulunsa.

Lisääntyvä valo,
kauneutta kuorruttaen kultaisilla säteillä.

Saaden maiseman uuteen kukoistukseen.

R.S
10.09.2009

Myrskyävä sielu

Myrskyävä sielu

Anna raivosi näkyä,
huuda sanasi ilmoille kuin myrskytuuli.

Muutoin ei sinua kuule kukaan .

R.S
08.09.2009

Herkkä hetki

Herkkä hetki

Herkkä hetki,
istua laiturin päässä onkivapa kädessä.

Varpaat laineiden mukana heiluen,
nautinnolla kastuen.

R.S
04.09.2009

Viileät tuulet

Viileät tuulet

Tuulet viilentyneet.

Harmaat pilvet seuraten toisiaan,
taivaan sinessä.

Kostean maan vesipisarat,
kimallellen lailla helmien.

Vielä hetken lämpöä riittää.

Pilvessä aukko siitä aurinko oiva,
viimeiset säteensä iloksemme suo.

Pehmentäen laskua syksyn viileyteen.

R.S
03.09.2009

Meri meissä

Meri meissä

Sisälläsi myrskyävä meri,
laineitaan yli reunojen vyöryttäen.

Ympäristön yrittäessä hillitä,
meresi kuohuntaa.

Antaa myrskyn tulla,näytä voimasi.

Kahlita ei sinun voimaasi voi.

Anna vaahtopäiden lentää ylitsemme,
kuin kirkuva lokki.

Pidä äänesi isona,
ettemme unhoita minuutta.

Vapaudessa suolan maku suussa,
matkaten maailman meriä.

Purjeet auki kohti vastatuulta.

R.S
02.09.2009